SIELUN TYYDYTTÄVÄ ILO!

Se, mikä puuttuu lukuisilta seurakunnilta tänä päivänä, on juuri se, mitä kadotetut tarvitsevat eniten: aito, sielua tyydyttävä ilo.

Usein kuulen uskovien sanovan: ”Me rukoilimme herätyksen seurakuntaamme”. Minä taas sanon, ettei se voi tapahtua vain rukouksen avulla. Sellaista herätystä ei tule, jollei pastori ja seurakunta janoa ahkerasti Jumalan Sanaa. Heidän pitää täydellisesti antautua Raamatun hallintaan. Emme voi saada taivaan iloa, ennen kuin puhdas Sana on saanut meidät synnin tuntoon, murtumaan kaiken ylpeyden, ennakkoluulot ja väärän itsekunnioituksen.

Kun Daavid oli tottelematon Herran ohjeille, hän menetti ilon Herrassa. Sen voi saada takaisin vain todellisessa parannuksen teossa, ja niin hän rukoili: ”Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni. Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni… Puhdista minut”(Ps.51:2, 3, 7). Daavid rukoili myös, että hän saisi takaisin sen, minkä oli kadottanut: ”Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin”(Ps.51:7).

Uskon tämän selittävän sen kuoleman mustan pilven, joka riippuu monen seurakunnan yllä. Lyhyesti sanottuna: leirissä on syntiä. On mahdotonta säilyttää Herran iloa, jos synti on läsnä. Miten Pyhä Henki voi vuodattaa iloa ihmisten ylle, jotka jatkavat aviorikoksissa, riippuvuudessa ja aineellisuudessa, eläen kuin pelastumattomat.

Herra nosti kirkkautensa Siilosta, koska ylipappi, Eeli kieltäytyi käsittelemästä Herran huoneessa ollutta syntiä (1 Sam.2:22- 36). Eeli oli tottunut mukavaan elämään, ja jos sinä olet riippuvainen nautinnosta, et varmaan halua syntisi paljastuvan. Jumala kirjoitti lopulta sanan ”Iikabod” pyhäkön oven ylle. Se merkitsi: ”Kirkkaus on lähtenyt”. Sitten Hän poisti Siilon esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu seurakunnalle, joka kieltäytyy näkemästä syntiä. Jumalan kirkkaus, mukaan lukien riemun ja ilon, hälvenee yksilöidenkin ja koko ruumiin yltä.