HENGEN VOIMASSA

Ennen kuin Jumala otti Elian taivaaseen, tämä viimeisimpinä tekoinaan kysyi Elisalta, mitä hän toivoi Elialta. Kun Elisa vastasi, että hän halusi kaksinkertaisen osan Elian hengestä, Elia sanoi Elisalle tämän olevan vaikea tehtävä.

Kenelle tämä tehtävä olisi vaikea? Olisiko se vaikeata Jumalalle? Olisiko se vaikea Elialle, miehelle, joka oli herättänyt kuolleita ja kutsunut tulen alas taivaasta? Ei, kyllä se olisi vaikeata Elisalle! Tämä oli jotakin, minkä hänen pitäisi hankkia itse itselleen, koska Elialla ei ollut kykyä antaa palvelijalleen osaa voimasta, joka oli hänen itsensä sisäpuolella. Ainoastaan Jumala voisi jakaa Henkeään ihmiselle.

Elia kuitenkin vastasi: ”Pyyntösi on vaikea täyttää. Mutta jos näet, kuinka minut otetaan pois sinun tyköäsi, niin se täytetään; jollet, niin se jää täyttämättä" (2 Kun.2:10). On tärkeää huomata, että sanat ”jos” ja ”otetaan” eivät esiinny hepreankielisessä alkutekstissä. Ne lisättiin myöhemmin englanninkieliseen (KJV) käännökseen. Siksi uskon Elian sanoneen Elisalle: ”Jos näet, kuinka minut otetaan pois luotasi”.

Elia sanoi siis: ”Pyhä Henki ei voi tehdä erityistä työtään sinussa niin kauan, kuin sinä tukeudut minun muistiini. Sinun pitää ymmärtää minun lähteneen pois. Sinä et tarvitse minua, Elisa. Käänny Herran puoleen, jonka Henki teki työtään myös minussa. Hän vastaa rukoukseesi”.

Kun Elisa sitten näki opettajansa temmattavan pois taivaallisissa vaunuissa, hän oletti vastuunsa Jumalan työn jatkamisesta siirtyneen omalle sukupolvelleen. Kun hän sitten seisoi Jordan-virran rannalla ja löi vettä hän käytti sanoja: ”Missä on Herra, Elian Jumala?" (2 Kun.2:14). Nuori profeetta sanoi: “Herra, kaikki minun hengelliset esi-isäni ovat kuolleet pois. Tänä kauheana hetkenä minulta vaaditaan jopa enemmän kuin olet antanut tähän asti. Tee jälleen tekosi, Herra, tällä kertaa minun kauttani. Sinun pitää antaa minulle enemmän Henkeäsi.”