JEESUKSEN VEREN SOVITTAMA
“En ole vielä perillä, minun lihani vielä vastustaa Henkeä, mutta olen Vapahtajani veren sovittama ja aion laulaa ja huutaa ylistystä Jumalalleni.”
Kuulostaako tämä jokapäiväiseltä aamurukoukseltasi? Ei varmaankaan. Alat päiväsi pikemminkin etsimällä tapoja jatkaa omin voimin yrittämistä. Kiristät vyötäsi, luvaten Jumalalle, ettet koskaan enää palaa vanhoihin tapoihisi.
Kun saavutat satunnaisen voiton, sinusta tuntuu hyvältä. Sanot itsellesi: ”Tein sen! Tiesin, että voittaisin, jos vain yrittäisin koko sydämestäni ja mielestäni.” Kun tunnet itsesi ylpeäksi saavutuksestasi, sinulla on taipumus kulkea ympäriinsä arvostelemassa toisia, jotka eivät ole yhtä voittoisia.
Kun olin nuorempi, sanoin itselleni tarvitessani voittoa jostakin: ”Aion tehdä sen, vaikka kuolisin”. Saattoi kulua kuukausi ja aloin ajatella: ”Nyt kaikki kateelliset ajatukset ovat hävinneet päästäni. Olen vapaa!” Kuitenkin voitto osoittautui aina vain välinaikaiseksi. Silloin epätoivo iski. Rukoilin: “Oi, Herra, olen pyytänyt sinua vapauttamaan minut, mutta et ole tehnyt niin. Vieläkin minua vaivaa sama asia.” Sitten syytin Jumalaa.
Tosiasia on kuitenkin, että minulla oli niin kiire saavuttaa vanhurskaus lihassani, että kadotin ymmärryksen totisesta vanhurskaudesta, siitä ainoasta, jonka Isä hyväksyy. Vain Jeesus Kristus on Jumalan edessä vanhurskas, ja kun me seisomme Isän edessä, hän hyväksyy meidät vain Kristuksen kautta – hänen vanhurskautensa ja voittonsa kautta.
”Mitä minun pitäisi tehdä? kysyt. No, ensinnäkin, lakkaa kuuntelemasta paholaisen valheita. Toiseksi, nouse hengellisille jaloillesi ja ala ylistää Herraa. Julista rohkeasti: ”Uskoni kautta Jeesuksen vereen saan Kristuksen vanhurskauden. Hän on tehnyt minut ehjäksi ja hyväksytyksi ylistämään ja palvelemaan Herraa.”
”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen”(Kol.1:14). Sovitus merkitsee ”vapaaksi päästämistä”. Meidät on sovitettu Jeesuksen kalliilla verellä. Meillä on oikeus seistä kaikkia syytöksiä vastaan ja sanoa: ”Ei mene jakeluun, paholainen. Sinä olet syyttänyt minua nyt viimeisen kerran. Raamattuni sanoo, että olen sovitettu, koska uskon siihen, mitä Jeesus teki puolestani ristillä. Tunnustan syntini hänelle ja hän vapauttaa minut vapaaksi.”
Kuulostaako tämä jokapäiväiseltä aamurukoukseltasi? Ei varmaankaan. Alat päiväsi pikemminkin etsimällä tapoja jatkaa omin voimin yrittämistä. Kiristät vyötäsi, luvaten Jumalalle, ettet koskaan enää palaa vanhoihin tapoihisi.
Kun saavutat satunnaisen voiton, sinusta tuntuu hyvältä. Sanot itsellesi: ”Tein sen! Tiesin, että voittaisin, jos vain yrittäisin koko sydämestäni ja mielestäni.” Kun tunnet itsesi ylpeäksi saavutuksestasi, sinulla on taipumus kulkea ympäriinsä arvostelemassa toisia, jotka eivät ole yhtä voittoisia.
Kun olin nuorempi, sanoin itselleni tarvitessani voittoa jostakin: ”Aion tehdä sen, vaikka kuolisin”. Saattoi kulua kuukausi ja aloin ajatella: ”Nyt kaikki kateelliset ajatukset ovat hävinneet päästäni. Olen vapaa!” Kuitenkin voitto osoittautui aina vain välinaikaiseksi. Silloin epätoivo iski. Rukoilin: “Oi, Herra, olen pyytänyt sinua vapauttamaan minut, mutta et ole tehnyt niin. Vieläkin minua vaivaa sama asia.” Sitten syytin Jumalaa.
Tosiasia on kuitenkin, että minulla oli niin kiire saavuttaa vanhurskaus lihassani, että kadotin ymmärryksen totisesta vanhurskaudesta, siitä ainoasta, jonka Isä hyväksyy. Vain Jeesus Kristus on Jumalan edessä vanhurskas, ja kun me seisomme Isän edessä, hän hyväksyy meidät vain Kristuksen kautta – hänen vanhurskautensa ja voittonsa kautta.
”Mitä minun pitäisi tehdä? kysyt. No, ensinnäkin, lakkaa kuuntelemasta paholaisen valheita. Toiseksi, nouse hengellisille jaloillesi ja ala ylistää Herraa. Julista rohkeasti: ”Uskoni kautta Jeesuksen vereen saan Kristuksen vanhurskauden. Hän on tehnyt minut ehjäksi ja hyväksytyksi ylistämään ja palvelemaan Herraa.”
”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen”(Kol.1:14). Sovitus merkitsee ”vapaaksi päästämistä”. Meidät on sovitettu Jeesuksen kalliilla verellä. Meillä on oikeus seistä kaikkia syytöksiä vastaan ja sanoa: ”Ei mene jakeluun, paholainen. Sinä olet syyttänyt minua nyt viimeisen kerran. Raamattuni sanoo, että olen sovitettu, koska uskon siihen, mitä Jeesus teki puolestani ristillä. Tunnustan syntini hänelle ja hän vapauttaa minut vapaaksi.”