KATASTROFI

Eräs tiedemies sanoi katastrofin “järisyttäneen koko maailmaa”. Toinen sanoi sen olleen ”maailman historian pahin luonnonmullistus”. Näillä lauseilla he kuvailivat merenalaista maanjäristystä, joka tuhosi laajoja rannikoita Aasiassa muutama vuosi sitten.

Kymmeniätuhansia ihmisiä kuoli. Me yhä näemme tuhoa ympärillämme.

Kauheiden tapahtumien yllättäessä, menen Isän luokse kysymään häneltä: ”Herra, mitä tämä kaikki on? Oliko tämä vain selittämätön luonnon onnettomuus, vai onko jotain, mitä kansasi tulisi tietää tapahtuneen syystä?”

Me suremme sanoin kuvaamatonta kipua ja murhetta, joita suuri joukko ihmisiä joutui kestämään. Me rukoilemme hartaasti niiden puolesta, jotka kärsivät. Työyhteisömme on lähettänyt kristillisten avustusjärjestöjen kautta tuhansia dollareita auttamaan kirkkojen ja kotien uudelleen rakentamista tuhoalueilla. Raamattu sanoo, että haavoitettujen tunteet koskettavat taivaallista Isäämme. Pyhä Henki vuodattaa lohdutustaan uskoville tuhojen kohtaamissa maissa.

Amerikka on myötätuntoinen ja avulias kansa. Kiitän Jumalaa niistä, jotka osallistuivat rukoilemalla, antamalla ja menemällä auttamaan. Kuitenkin olen huolestunut syvällä sielussani. Tuhojen valtavuus ei näytä kolahtavan meihin. Se kaikki vain mykistää ja tympäännyttää meitä.

Kiitän Jumalaa kaikista hyvistä siunauksien uutisista eri puolilta maailmaa, mukaan lukien Amerikan. Jos emme suostu polvillemme irtipäästettyjen voimien edessä, jos emme pysty nöyrtymään hirvittävien luonnontuhojen tähden, mikä voi hiljentää Jumalan pilkkaajat? Onko meistä tullut järkytyksenkestäviä`

Mieti näitä:

  • Jumalan poistaminen yhteiskunnastamme poliittisen oikeudenmukaisuuden vuoksi
  • Koko maailman kääntyminen sekularismiin ja materialismiin
  • Seurakunnan muuttuminen maailmallisemmaksi kuin maailma itse
  • Väkivallan ja välinpitämättömyyden kasvu
  • Raamattua ei tunnusteta enää Jumalan Sanaksi
  • On murennettu ajatus päivästä, jolloin kaikki voidaan järkyttää
  • Kun ajattelevilla ihmisillä kaikkialla on intuitiivinen ajatus siitä, että ”joku peukaloi luontoa. Tapahtuu jotakin selittämätöntä”
  • Kun yhteiskunta jatkaa toimiaan ilman ainuttakaan ”taukoa Jumalalle”, ajattelematta sitä, että Jumala ei anna itseään pilkata

Näiden asioiden tapahtuessa olemme tulleet lähelle tai ylittäneet hengellisen kovakorvaisuuden rajan, jolloin ei mikään määrä jumalallista armoa voi enää auttaa.

Jumala on armollinen, laupias ja valmis antamaan anteeksi. Osoittakoon Jeesus rakkautensa ja myötätuntonsa opetuslastensa kautta Herran päivän lähestyessä.